Matti Salminen: Elämmekö valheessa? Kadonnutta moraalia etsimässä
Ihmiset kirjoittavat kirjoja eri syistä. Taustalla voi olla halu viihdyttää, opettaa, saarnata, jakaa valaistumista tai kertoa sydäntäsärkevä "tapahtui tosielämässä" -tarina. Matti Salmisen omakustannekirja seilaa jossain tosielämän ja valaistumisen välissä, mutta siitä ei ihan saa otetta. Viisikymppinen toimittaja purkaa oman elämänsä solmukohtia alkoholismista avioliiton rikkoutumiseen, selviämiseen ja uuteen alkuun vierailevien tähtien avulla, mutta kokonaisuus jää hyvin hajanaiseksi. Tuntuu, että oman elämän tarina, haastatteluiden alustukset ja itse haastattelut ovat kaikki irrallisia palasia, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Lisäksi tekstin kömpelyys hieman yllättää, onhan kyseessä kuitenkin ammattilainen.
Omakustanteiden ongelma onkin usein se, että on koettu jotakin mullistavaa mikä halutaan jakaa, mutta itsekritiikki ei ehkä riitä hahmottamaan sitä, onko kirjalla mitään varsinaista sanomaa tai onko se likimainkaan ehyt kokonaisuus. Pelkkä selviytymistarina tai uskoontulo eivät mielestäni riitä kannattelemaan edes kolumnikokoelmaa, jollei sillä ole koossapitävää punaista lankaa - enkä minä Salmisen teoksesta sitä lankaa löydä, vaikka kirjan terapeuttisen tason tunnistankin.
Voi toki olla, että kirja avautuisi minulle paremmin jos olisin Salmisen ikäluokkaa ja elänyt samassa ajassa kuin hän. Tällaisenaan sillä ei kuitenkaan ole minulle mitään annettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jaa ajatuksesi, sana on vapaa. :)