13.9.2008

Laatuaikaa

Vietin tänään ihanan laatuaikapäivän. Yksin.

On ihan oikeasti mahtavan hermoja lepuuttavaa olla liikenteessä itsekseen, tarvitsematta stressata syömisistä ja juomisista, hisseistä, rappusista, rampeista, ratikoista, bussiin mahtumisesta tai siitä, millä desibelillä lapsi itseään ilmaisee. Suosittelen lämpimästi jokaiselle vanhemmalle.

Laatuaikani huipentui kahvitteluhetkeen yli puoli vuotta ulkomailla olleen ystävän kanssa. Jälleennäkeminen on aina mukavaa, ja vielä mukavampaa se on silloin, kun molemmat ovat täydellisesti samalla aaltopituudella, käyttävät samaa kieltä ja ymmärtävät puolesta sanasta, mitä toinen tarkoittaa. Elämää helpottavaa on myös se, kun ei tarvitse miettiä mitä sanoo ja miten, vaan voi aidosti olla oma itsensä.

Iloinen lisäplussa tuli yllättävältä taholta: Polyteknikkojen kuoro teki äänenavausharjoituksensa Sanomatalon aulassa ennen Monttubileisiin suuntaamista. Akustiikka lasikuutiossa on ihan kohtuullinen (vaikkakin puuroutuva), ja skaalat kajahtivat varsin mukavasti. Pisteenä i:n päälle tuli kuitenkin Finlandia-hymni, joka onnistuu kerta toisensa jälkeen saamaan ihon kananlihalle ja silmät kostumaan.

Kotimatka sujui hymy huulilla.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...