28.3.2010

Susanna Clarke: Jonathan Strange & Mr. Norrell
Yritin. Yritin uudelleen. Ja uudelleen. Kolmannella kerralla totesin, että antaa olla, jätetään odottamaan aikaa parempaa.

Kuten joskus aiemmin totesin, en tyypillisesti jätä kirjoja kesken vaan pusken ne loppuun hampaat irvessä. Kuitenkin kun edessä on liki 1000 sivua runollista high englishia ja maalailevaa kuvausta, alkoi ahistaa jo sivulla 80. Harmi sinänsä, sillä tarina itsessään kuulostaa varsin kiintoisalta.

24.3.2010

Charlaine Harris: Dead Until Dark
Päädyin lainaamaan ja lukemaan kyseisen opuksen katsottuani pari jaksoa True Bloodia ja kuunneltuani luokkakaverini hehkutusta. Kirjahan on ensimmäinen osa Sookie Stackhouse-sarjaa, johon HBO:n hittisarja perustuu, ja tietyllä tavalla sen kyllä huomaa. Itse tarinassa ei ole mitään originaalia: valkoinen, keskiluokkainen, hyvän perheen tyttö tuntee itsensä syystä tai toisesta ulkopuoliseksi, eikä deittaile miehiä. Kaupunkiin saapuu erikoinen, kiehtova, vaarallinen, "muun väen" mies (tässä tapauksessa vampyyri), joka herättää tytön huomion, ja tuloksena on romantiikkaa, taistelua, sydänsuruja ja uusi elämä. Been there, seen that, got the t-shirt.

Kirja ei tuo vampyyriloreen pätkääkään mitään uutta, vaan toistaa vanhaa kaavaa, tuttua jo Anne Ricelta yli kolmenkymmenen vuoden takaa ja kansantaruina varmaan aikojen alusta. Kohderyhmä huomioon ottaen kaava ei ole mikään ihme: komeat, vaaralliset, seksikkäät miehet herättävät yleensä intoa 15-30 naisissa, joille perusvamppisadut on suunnattu. Vampyyrigenre taitaa olla vielä tiukemmin rajattua kuin fantasia, joka kuitenkin tarjoaa muitakin mahdollisuuksia kuin miekka ja magia -high fantasy.

Eipä sillä, ihan kohtuullista ja viihdyttävää luettavaa tuo reilu 300 sivua oli, mutta mitään mieleenpainuvaa ja erityistä se ei tarjonnut.
(Paitsi tietysti True Bloodin vampyyri-Bill on varsin mukavaa katseltavaa...)

*****

Hienoisena kuriositeettina mainittakoon, että sarjassa ainoa vampyyreihin tarttuva veritauti on nimeltään hepatiitti D, mutta kirjassa se on Sino-AIDS. Olisi mielenkiintoista tietää perustelut nimenvaihdokselle - haiskahtaako AIDS liikaa seksitaudilta, kun taas hepatiitti viittaa huumeisiin? Mene ja tiedä.

12.3.2010

Tänään...

... nauroin itseni hysteeriseen tilaan ihanien ihmisten kanssa.

... menin ensimmäistä kertaa konserttiin sitten valmistumiseni, yli neljän vuoden tauon jälkeen. Ahdisti, itketti, ahdisti lisää. Vaikka olen itse valintani tehnyt ja suuntaamassa ammattiin, johon tunnen vetoa ja jossa varmasti viihdyn, teki orkesterin seuraaminen kipeää. Niin kipeää, että olin lähteä pois kesken kaiken.

... kuuntelin lahjakkaan ystäväni solistikappaleen konsertissa ja nautin joka hetkestä. Upeaa, kiitokset!

... huomasin, että kuulovaurioni on edennyt. Konsertin toinen puolisko ei tullut kysymykseenkään, oli pakko lähteä pois väliajalla.

... hihittelin vielä kotimatkallakin marttakerhon kokoontumisen kohokohtia.

*****

Nyt on aika uupunut olo.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...