22.8.2012

Ihan ite tein!

Phuuh. Muuttolaatikot on saatu purettua ja tavarat alkavat pikkuhiljaa löytää paikkansa. Hakusessahan tämä elo uudessa kodissa vielä on, jollei muuten niin siksi, että säilytystilaa on nyt huomattavasti vähemmän. Toisaalta siihen on yksi erittäin toimiva ratkaisu: karsi.

Asunto oli pinnoiltaan sen verran hyvässä kunnossa, ettei seinien maalaamisia tai tapetointeja tarvittu. Yksi isompi projekti kuitenkin piti tehdä, eli mäntyrappusten maalaus. Meistä kumpikaan ei ole männyn ystävä, ja alkuperäiskuntoiset raput olivat yksinkertaisesti kammottavat. Komeuden kruunasivat liukuesteinä toimivat mustat kumilistat...



Rappuset piti tietysti ensin hioa, lisäksi kumilistat piti poistaa. Hiominen kävi mukavasti käsipelillä pienojen osalta, askelmat sai sentään vedettyä koneella. Kumilistat lähtivät yllättävän kiltisti irti, jonka jälkeen urat piti vielä putsata vanhoista liimoista taltan avulla (tästä työstä iso käsi ystävälleni, tiedät kuka olet <3 ).

Urien täyttämisestä olimme saaneet K-Raudasta pätevän neuvon: käyttäkää lakkakittiä. Puolisoni ehti jo kaksi uraa täyttää, kunnes saimme tietää, että neuvo oli ala-arvoisen käsittämättömän huono:  lakkakittiä ei saisi missään tapauksessa tällaiseen käyttää. Hyväksi onneksi tuttavapiiriin kuuluu puuseppä, jolta saimme varsin sopivat ja hyvät rimat urien täyttämiseen. Rimoissa on sekin hyvä puoli, että ne tukevoittavat rappusten rakennetta, ja niiden asentamisen jälkeen yllättäen natina väheni liki olemattomiin.


Hionnan jälkeen koitti maalaamisen vuoro. Pienat vetäistiin Unicalla, askelmiin käytimme Betolux Akvaa. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi voinut tietysti käyttää Unicaa kaikkeen, mutta näillä mennään. Betolux nimittäin valuu erittäin herkästi, eikä kolme kerrosta suinkaan riitä männyn hemaisevan ominaisvärin peittämiseen, minkä huomaa ihan tuosta pienestä Instagram-kuvastakin.

Rappusprojekti on nyt puolivälissä. Runko pitää maalata vielä kerran jos toisenkin, lisäksi edessä on sisalmaton asentaminen askelmiin. Kaidepuut jätettiin odottamaan aikaa parempaa: ne otetaan jossain vaiheessa irti, hiotaan, maalataan valkoisiksi ja asennetaan niiden taakse valolistat tuomaan kaivattua lisävaloa rappusiin.


Meitä varoiteltiin kovasti etukäteen, että rappujen laitto olisi ihan järjettömän iso ja vaikea prosessi. No, olihan se kova homma, mutta ei niin massiivinen, kuin etukäteispelotteluista sai ymmärtää. Lopputulos ei ole täydellinen eikä likimainkaan virheetön, mutta se on meille varsin riittävä - ja mielestäni rempan jälki saa totisesti näkyäkin! Joka tapauksessa työ oli tekemisen arvoinen, sillä jo puolimatkassa huomaa, kuinka valtavan suuri vaikutus värinvaihdolla on.

4 kommenttia:

  1. Hyvää työtä! Portaista tuli/tulee hienot! Ja niinhän kaikki aina varoittavat erilaisten projektien hankaluudesta/vaikeudesta/raskaudesta, mutta kun toimeen ryhtyy, niin yleensä siitä kyllä kans selviää. Nimim. vanhassa ok-talossa asuva ja useita projekteja tehnyt ja vielä tekevä ;)

    P.S. Meilläkin on porrasremppa pian edessä. Päästään tosin siinä helpolla, että tilataan valmiiksi maalatut portaat, mutta ne pitää asentaa ja vielä eri suuntaan kuin mitä nykyiset portaat on. Ja kyllä, on meitäkin varoitettu :D

    VastaaPoista
  2. Tekeminenhän se kauheeta on. Ja annas olla jos meinaat teettää ammattilaisella, arvaas mitä se muuten maksaa!!!

    Hienot portaat tuli! Meillä on nykyisessä kämpässä juuri tuollaiset kuin teidän ennen-kuvassa, ei todellakaan kauniit. Niitä ei saa maalata, joten eletään niiden kans sitten. Mutta melkein tekis mieli meilata sun kuvat isännöitsijälle.

    VastaaPoista
  3. Jaana, no niinpä. On se kummaa puuhaa se negatiivinen kannustaminen - otetaan luulot pois heti alkuunsa, ettei tule sitten pettymystä myöhemmin.
    Minna, miksei niitä saa maalata?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En muuten yhtään tiedä, isännöitsijä ei vaan antanut lupaa. Ei perustellut miksi, emmekä viitsineet ruveta asiasta vääntämään ainakaan juuri nyt.

      Poista

Jaa ajatuksesi, sana on vapaa. :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...