Haaste 2.0

Hyväntekeväisyyshaasteet ovat Suomessa hieman pienemmän mittakaavan projekteja kuin Atlantin takana, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa... Aiemmat haasteet vauvanpipojen ja keskossukkien neulomisessa ovat saaneet aikamoisen neulomisinnon aikaiseksi - jopa siinä määrin, että osastot ovat joutuneet kiitellen ja pahoitellen kieltäytymään neuletoimituksista.

Tänään törmäsin uuteen haasteeseen, Hyvän mielen sukkiin. Haaste on merkittävä paitsi ihan hyväntekeväisyyskohteena, myös siksi, että mielenterveystyö ei ole yhtä mediaseksikästä kuin vauvat. Kuten bloggari itse toteaa viime vuoden tempauksesta:

Viedessäni sukkia sain iloisen, kiitollisen mutta myös yllättyneen vastaanoton. Eräs henkilökunnan jäsen sanoi työskennelleensä sairaalassa 20 vuotta, ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun kukaan muistaa heitä sekä konkreettisesti että symbolisesti lämpimällä lahjoituksella. Sukkia riitti yli kahden osaston nuorille.
Poliitikot puhuvat, että nuorten mielenterveystyötä tulisi kehittää. Konkreettisia muutoksia tapahtuu kuitenkin hitaasti. Odottaminen turhauttaa, ja siksi voimme tarttua itse toimeen (tässä tapauksissa puikkoihin). Pienellä eleellä voimme osoittaa, että välitämme. Villasukat lämmittävät oikeasti silloin, kun maailma on kylmä.

Niinpä... Kauniita sanoja riittää, konkreettiset teot jäävät vähemmälle. Minä otan henkilökohtaiseksi tavoitteekseni neuloa neljä paria sukkia tähän projektiin.