Kävin tänään jonottamassa itselleni H1N1-rokotteen. Satuin eilen surffailemaan kotikaupunkini nettisivuilla ja huomasin, että kaupunki rokottaa terveysalan opiskelijat, jotka joko ovat kentällä tai menossa kentälle. Ja minullahan alkaa harjoittelu maanantaina. Ei muuta kuin toiselle puolelle kaupunkia tentin jälkeen jonottamaan. Jonoa oli ihan kiitettävästi, kun tulin puoliltapäivin paikalle, ja seisoskellessa tuli äkkiä kylmä. Kuuma tee termosmukissa auttoi tosin jonkin verran, mutta kieltämättä kadehdin sitä erästäkin jonottajaa, joka oli varustautunut kahdella lämpökerrastolla ja toppapuvulla.
Jonotuksen aikana sai näppärästi seurailtua ihmisten toimintaa. Jonon loppupäässä pidettiin hajurakoa toisiin, oltiin nätisti rivissä ja katseltiin lattiaa, kattoa, seinää tai mitä nyt milloinkin. Kunhan ei ainakaan sitä vieressä jonottavaa ihmistä. Mitä pidemmälle jono kulki, sitä enemmän siihen alkoi pakkautua ihmisiä, kunnes vähän ennen terveysaseman ovia jono muuttui massaksi, joka jutteli keskenään. Varsin positiivista siis.
Vähemmän positiivista oli joidenkin ihmisten julmettu härskiys. Kun ei kiinnosta jonottaa, tungetaan röyhkeästi suoraan ovelle ja haistatellaan niille, jotka kehtaavat asiasta huomauttaa. Ihmetyttää suunnattomasti se omanapainen minäminäminä -asenne, joka jotenkin oikeuttaa Juuri Minut menemään ohi siinä, missä toiset jonottavat liki kolme tuntia omaa vuoroaan. Kyllä, kolme tuntia ulkona. Onneksi ei ollut pakkasta. (Toisaalta ymmärrän osin niitä ohittajiakin, ei siellä ulkona ilokseen aikaa kuluttanut varpaita kylmettämässä.)
On ihan ymmärrettävää, että lapset ja raskaana olevat pääsevät jonon ohi, mutta en ihan hahmota sitä, miksi terveydenhoitoalan henkilökunnan ja riskiryhmäläisten pitäisi päästä jonon ohi. Kyllä kai yksi aikuinen ihminen jonottaa siinä missä muutkin, olettaen, että hänellä on kaksi tervettä jalkaa ja ymmärrys laittaa vaatteet päälle?
Mutta tulipa jonotettua, ja kolmen ja puolen tunnin odotuksen jälkeen sain piikin käsivarteeni. Mies saa piikin ensi viikon riskiryhmärokotuksessa. Lapsen tilanne onkin sitten hieman epäselvä; yli 3-vuotiaana hän kuuluu kolmanteen (vai neljänteen?viidenteen? - ei näistä pysy selvillä...) ryhmään, jonka rokotukset alkavat viikolla 48, jos alkavat. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että lapsen päiväkodissa on jo varmistettuja sikainfluenssatapauksia, eli rokotteet eivät ainakaan tässä kaupunginosassa missään tapauksessa ehdi ajoissa.
*****
Vaikka piikin otinkin, minulla on edelleen hieman ristiriitaiset tunnelmat asiasta. Jos olisin kotona lapsen kanssa, en välttämättä olisi piikkiä ottanut, sillä silloin olisin todennäköisesti pystynyt omalla huolellisuudella välttämään tartunnan. Mutta kun lapsi on päiväkodissa ja minä harjoittelussa, on riski vain vähän turhan suuri. Ja toki on rehellisesti myönnettävä, että taannoinen pikkutytön kuolema pisti hieman ajattelemaan.
Aika näyttää, mikä on totuus H1N1-epidemiassa, valitettavasti vain aina on niin pirun helppo olla jälkiviisas. Kristallipallojen hankkiminen taas onkin hieman hankalampaa.
Olipa kova rokotusjono! Ja jos on tiedossa, että siellä tulee ohituksia ja törmäilyjä (niinkuin aina tuollaisissa tapauksissa) niin olisi joku voinut olla sen verran viisas että olisi järjestyshenkilöitä ja numerolaput hommannut paikalle.
VastaaPoistaItse jonotin maanantaina Kivelässä ja tunnissa selvisi. Nyt vaan sitten toivotaan, että tauti ei nappaa ennenkuin rokotus antaa suojan ja suoja pätee.
Ovet olivat kyllä lukossa ja vastassa kaksi vartijaa ja pari lääkäriä. Ei siinä ovella päässyt mitään rähinöintiä syntymään, kun porukkaa otettiin sisään aina tietty määrä (10-15hlöä), jotka vartija laski ääneen. Sisällä oli sitten jonotusnumerot käytössä.
VastaaPoistaUseammaltakin taholta olen kuullut sitä, että Helsinki on hoitanut rokotukset kunnialla, jonotukset ovat olleet tunnin-puolentoista luokkaa. Armas kotikaupunkimme ei tunnetusti hoida näitä(kään) asioita kovinkaan hyvin.
Itsekin otin rokotuksen alkuviikosta, koska kuulun siihen ekaan riskiryhmään heti hoitohenkilökunnan jälkeen. Päätös oli vaikea tehdä, kun tietoa ei ole vaikutuksista sikiöön.
VastaaPoistaLapsen rokotusta jahkattiin ja jahkattiin, mutta myös minun mieli selkeni kun se terve pikkutyttö kuoli. Enää en uskalla olla ottamatta rokotetta lapselle.
Olen itsekin miettinyt, että mitenhän tämä H1N1-epidemia lopulta sitten menee ja mitä me jälkikäteen ajattelemme massiivisista rokotuksista ja rokotushysteriasta. Pyöritelläänkö päätämme vai ajatellaanko, että se oli hyvä suojakeino. Ei voi tietää.
Ihmisiä on niin joka junaan. Äidilläni on neljä-viisi kroonista sairautta joiden perusteella hän olisi oikeutettu riskiryhmärokotteeseen, mutta ei aio ottaa sitä vielä viikkoihin, ettei vie kenenkään enemmän tarvitsevan piikkiä. Ja sitten on tämä toinen ääripää. Idiootit suututtavat aina, mutta tällaisessa tilanteessa se varsin kärjistyy.
VastaaPoistaKurjaa muuten, että jouduit noin kauan jonottamaan. Toivottavasti lapsen kanssa homma sujuu sutjakkaammin, ei pieni ihminen millään jaksa. Tai ainakaan sellaista ei voi vaatia:) Itse en tiedä vieläkään mitä tekisin. Toisaalta pelottaa rokottaminen (kun siihenkin porukkaa kuolee) ja toisaalta rokottamatta jättäminenkin. Kuolleen tytön tapauksessa oli neuvottu antamaan buranaa (oi miksi?!), mikä ilmeisesti voi aiheuttaa kuolemaan johtavia komplikaatioita kyseisen taudin kanssa. (http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=146)
Parasetamol sen sijaan on turvallisempi.
Minä en ihan osta Antti Heikkilän juttuja, hänellä tuppaa olemaan liki kaikessa omat totuudet ja omat agendat. Fakta kuitenkin on se, että sekä ibuprofeenista että parasetamolista on puhuttu vaikka mitä sikainfluenssaan liittyen, mutta oma rokottajani sanoi, ettei heille ole annettu aiheesta mitään erillistä ohjeistusta.
VastaaPoistaLasten kanssahan pääsee jonon ohi, kukaan ei laita pieniä lapsia jonottamaan. Saa nyt nähdä sitten että milloin perusterveitä 3-25-vuotiaita rokotetaan, ensi vuoden puolella ehkä...
Antti Heikkilää en juurikaan tunne, mutta väite ei ollutkaan hänen omansa, vaan sivulla oli linkki Rokuro Haman British Medical Journalissa ilmestyneeseen artikkeliin (maksullinen). Ja siis varmastikaan ei terveydenhuoltohenkilöstöllä ole mitään ohjeistuksia moisesta, kun ei kukaan vielä varmaksi tiedä mitään. Olen yrittänyt monipuolisesti etsiä tietoa rokotteesta ja tässä on nyt liikaa kysymyksiä, liikaa salailtua tietoja, liikaa epäselvyyksiä. Ahdistaa. Jotkut ovat varmaan aiemminkin tutustuneet näiden suurimpien lääkefirmojen rokotuskoetoimintaan Afrikassa, eikä se ole mitään kaunista luettavaa. No, toivotaan että kaikki spekulaati on vain sitä spekulointia. Varmaan mekin se rokote jossain vaiheessa otetaan, itku kurkussa ja pelko sydämessä.
VastaaPoistaTäällä 6-36-kuisten rokotukset tapahtuvat parin päivän sisällä, kaikki samassa paikassa (tiedossa siis jonotusta). Mutta hyvä kun siellä on jotain tolkkua järjestelyissä!