13.10.2011

Tissi vai tölkki?

Helsingin Sanomien Vieraskynän 12.10. otsikossa lukee, että korvike ja rintamaito ovat pitkälti samanveroisia. Kyse on pelkästä ravitsemuksesta, mutta otsikko on provosoiva ja tunteita herättävä. Lienee sanomattakin selvää, että aihetta pyöritetään aikamoisella myllyllä pitkin keskustelupalstoja ja blogimaailmaa, ja ilmaisut ovat varsin kirjavia. Kirjoittaja on professori ja lastentautien erikoislääkäri, ja varmasti oman alansa arvostettu asiantuntija. Imetyksen asiantuntija hän kuitenkaan ei ole, eikä häntä sellaisena tule pitää.



Tekstissä on paljon asiaakin, mutta valitettavan paljon oleellisia virheitä ja suoranaista puppua. Savilahti mm. väittää, etteivät suomalaiset imetyssuositukset perustu tieteelliseen näyttöön vaan WHO:n suosituksiin. Hän ei ilmeisesti ole tutustunut WHO:n toimintaperiaatteisiin, sillä heidän suosituksensa perustuvat tieteelliseen näyttöön. Lisäksi kommentti suomalaisista imetyssuosituksista on muutenkin puutteellinen, ja heitto lyhyemmästä täysimetyksestä "Suomen kaltaisissa hygieenisissä oloissa" kummallinen. Hämäräksi jää viittaus rintamaidon ravintokoostumuksesta kompromissina imeväisen ja äidin hyvinvoinnin välillä. Ilmeisesti viittauksella tarkoitetaan sitä, että jollei äiti huolehdi omasta ravitsemuksestaan, voi imetys näkyä myöhemmin äidin elimistössä esim. osteoporoosina. Äidin hyvinvoinnista ei kuitenkaan puhuta sen kummempaa lopun ei-saa-syyllistää -sormenheristystä lukuun ottamatta. Kokonaisuudessaan äidin osuus jäi tekstistä pois täysin, esim. äitiin kohdistuvista imetyksen terveysvaikutuksista ei sanota mitään. Myös varhainen vuorovaikutus jäi täysin mainitsematta. Toisaalta, edelleenkin kyse on lastentautien erikoislääkäristä, joten hänellä tuskin edes on niistä tietoa. 


Imetyssuosituksista puhuttaessa nostetaan kärkkäästi esiin se, että suositukset on tarkoitettu kehitysmaihin, eikä niistä tarvitse kehittyneissä (lue: sivistyneissä, hygieenisissä, paremmissa) länsimaissa välittää. Kuitenkin pieni kaivelu tieteellisiin tutkimuksiin osoittaa, että samat imetystä koskevat huolet, epäilykset ja käsitykset nousevat esiin ympäri maailmaa riippumatta tutkitun maan bruttokansantuotteesta. Ehdottoman totta on toki se, että huonon hygienian maissa rintamaito on lapsen selviytymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta se ei tarkoita sitä, että imetys itsessään olisi länsimaissa joten vähemmän tärkeää. 


Artikkeli sai välittömästi Kätilöliitolta vastakommentinJotenkin kuvaavaa on, että Kätilöliiton vastaukseen kommentoitiin jotakuinkin niin, että kätilöiden pitäisi pitää suunsa kiinni kun asiantuntija puhuu. Asiantuntijuus ulottuu kuitenkin vain ravitsemukselliseen puoleen, joka vaikka erittäin tärkeä osa onkin, on vain osa koko imetyksestä:


Ravitsemus
"Äidinmaito on lapselle parasta ruokaa." Näin todetaan korviketetrojen kyljessä, ja se on ihan totta. Äidinmaito on yllättävän tasalaatuista äidin ruokavaliosta riippumatta, se on aina sopivan lämmintä, mukautuu lapsen tarpeisiin ja sisältää rautaa* lukuun ottamatta kaiken, mitä lapsi tarvitsee. Jopa tupakoivan äidin tuottama maito on katsottu ravitsemuksellisesti korviketta paremmaksi, kunhan äiti ajoittaa tupakoinnin imetyshetken jälkeen. Äidin pitää olla kriittisesti aliravittu, jotta maidon laatu huononisi, joten argumentit mäkkäriäitien b-luokan maidosta ovat siltä osin virheellisiä. Toki äidin tulisi oman hyvinvointinsa vuoksi syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Rintamaidon rasvahappokoostumukseen voi vaikuttaa syömällä suositusten mukaan esim. rasvaisia kaloja pari kertaa viikossa tai huolehtimalla muutoin hyvien rasvojen saannista. 


Äidinmaidon koostumusta ei tutkimuksista huolimatta ole vieläkään pystytty tarkoin selvittämään, ja tästä syystä kaupoissa myydään korvikkeita, ei vastikkeita. Tuttelit, Nanit ja muut vastaavat ovat korvikkeita, sillä ne korvaavat äidinmaitoa, eivät vastaa sitä. Toisaalta taas lastenruokateollisuus on Suomessa erittäin tarkoin vahdittua ja tutkittua, ja myytävät korvikkeet ovat täypainoisia ja turvallisia. Suomessa ei esim. tarvitse pelätä juottavansa lapselleen jauhettua melamiinia korvikkeen joukossa. WHO:n äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälinen markkinontikoodi estää Suomessa kaikkein härskeimmän korvikemainonnan, mutta osaltaan hankaloittaa tiedon saantia silloin, kun sitä todella kaivattaisi. Viime vuonna ilmestynyt Väestöliiton Pullonpyörittäjien opas (PDF) tuli todella tarpeeseen!


Varhainen vuorovaikutus
Ihmislapsi syntyy suurten aivojen vuoksi keskeneräisenä. Tästä syystä vauva elää kohtuaikaa noin kuukauden ajan, jolloin hänen olisi hyvä saada olla mahdollisimman paljon ihokontaktissa. Ihokontakti auttaa vauvaa sopeutumaan kohdun ulkopuoliseen elämään ja edistää painonnousua. Se edistää myös maidontuotantoa. Ihokontaktia tulee imetyshetkissä oikeastaan automaattisesti, mutta mikään ei estä pullolla ruokkivia pitämästä lasta ihokontaktissa. Jostain syystä se tuntuu olevan harvinaisempaa, en tosin tiedä miksi.


Äiti
Imetyksellä on terveysvaikutuksia myös äidille. Rinnan stimulaatio tuottaa oksitosiinia, joka auttaa kohtua supistumaan ja palautumaan (jälkisupistukset). Yöimetys tuottaa melatoniinia, joka auttaa äitiä nukahtamaan. Osalla äideistä kuukautiskierto pysyy poissa koko imetyksen ajan. Tutkimusten mukaan imetys vähentää äidin riskiä sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. 


Pelit ja vehkeet
Rinnassa maito on aina sopivan lämpöistä, tasalaatuista, sopivassa paketissa. Rintoja ei tarvitse lämmittää, steriloida, muistaa ottaa mukaan tai käydä ostamassa yöllä huoltoasemalta. Äidinmaito on ilmaista, luomua ja todellista lähiruokaa.
Toisaalta pullot eivät tukkeudu, suihkua tai aiheuta sosiaalista paheksuntaa ja poistumiskehotuksia kahvilassa.


ja se tärkein, Tunteet
On sanottu, ettei ihmistä voi syyllistää, vaan ihminen syyllistyy jos on syyllistyäkseen. Tiedä sitten kummin päin, mutta helpoin tapa saada äiti syyllistymään, on puhua imetyksestä. Tekee niin tai näin, on aina jonkun mielestä huono ja itsekäs äiti. Koska vanhemmuuteen tuntuu kuuluvan jatkuva huoli ja syyllisyys jostain, on lapsen ruokinta oiva tapa tökätä herkkään kohtaan. Imetyksestä puhuttaessa on äärimmäisen vaikeaa erottaa faktat tunteista, ja mitä suurempia tunteita on mukana, sitä helpommin käytetään kovia sanoja ja sitä kipeämmin ne sattuvat.


Imetys on suunnattoman helppoa kun se onnistuu, ja suunnattoman vaikeaa, kun siinä on ongelmia. Jos kyse olisi vain tyrkkää-tissi-suuhun-ja-menoksi -toiminnasta, ei imetysongelmia varmaan olisikaan. Imetys ei kuitenkaan ole pelkkää biologiaa (vaikka me ihmiset nisäkkäitä olemmekin), vaan kyse on psykofyysissosiaalisesta toiminnasta. Imetyksen fysiologista osuutta on mahdotonta irrottaa psyykkisestä osuudesta, ja ympäröivä sosiaalinen ilmapiiri tuo siihen aina oman lisänsä. 


Tunnepuoli huomioiden on äärettömän tärkeää saada auktoriteettitaholta kuulla, että äidinmaidonkorvike on ihan turvallinen ja hyvä valinta, eikä pulloruokinta tuomitse lasta terapiaan vääristyneen äitisuhteen vuoksi. Järjellä ajateltuna se toki onkin niin, mutta eihän järjellä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa kanssa. Harmittavaa kuitenkin on se, miten yksipuolinen kuva imetyksestä artikkelissa annettiin. Sen kirvoittavat kommentit kertovat omaa karua kieltään siitä, että imetysohjauksen laadun kehittämiselle on totisesti tilausta sen sijaan (tai ohella), että korvikeruokintaa kehitettäisiin rintaruokinnan suuntaan. 


Valtaosa imetykseen liittyvästä pettymyksestä ja katkeruudesta johtuu niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin tuen ja neuvojen puutteesta, mikä on suunnattoman surullista, turhauttavaa ja turhaa. Suomalaisten äitien asenteet ovat imetysmyönteisiä, ja suurin osa suomalaisäideistä haluaa imettää. Jokin syy siihen kuitenkin on, että suomalaiset imetystilastot ovat niin huonot kuin ne ovat. Toiveet eivät kohtaa todellisuutta, ja tuossa rajapinnassa on tuen ja ohjauksen mentävä aukko.


*****


Ensi viikolla (viikko 42) vietetään kansainvälistä imetysviikkoa. Aiheena tänä vuonna on Puhu imetyksestä. Luulen, että HS:n artikkeli on antanut imetysviikolle varsin railakkaan lähtölaukauksen.




Tämän tekstin kirjoittaja on imetyksen vertaistukija ja äiti, joka tappeli imetystaipaleen alun ongelmien kanssa, imettäen lopulta 2 vuoden ja 4kk ajan.


(Lisäys: *Äidinmaito sisältää niukasti rautaa, mutta se imeytyy paremmin kuin lehmänmaitopohjaisen korvikkeen rauta.)

10 kommenttia:

  1. Kiitos upeasti kootusta ja jäsennellystä kirjoituksesta! Tämä täytyy linkittää.

    VastaaPoista
  2. *syvä kumarrus* tälle tekstille toiselta imetyksen vertaistukijalta.

    VastaaPoista
  3. Multa on tuo hesarin juttu mennytkin ihan ohi. Hyvä kirjoitus sinulta, asiaa!

    VastaaPoista
  4. Kiitos asiallisesta ja asiantuntevasta kirjoituksesta! Postasin omassa blgissakin aiheesta (http://kotipesa.vuodatus.net/blog/3037776/imetyksesta/) ja laitoin sieltä linkin tänne, onhan ok?

    VastaaPoista
  5. Kiitokset kiitoksista! Magdaleena, on ihan ok, julkista puhettahan tämä on. :)

    Tätä tekstiä kirjoittaessani huomasin, miten vaikeaa imetyksestä puhuminen ja kirjoittaminen on. Teksti itsessään syntyi todella nopeasti, mutta sen hiomiseen meni tuntikausia. Edelleen sitä lukiessa mietin, pitäisikö tuota ja tuota sanamuotoa muuttaa, onko tässä tarpeeksi neutraali ilmaisu, ymmärtävätkö lukijat nyt tämän lauseen oikein... En muista pohtineeni yhtäkään blogini tekstiä niin kauan ja niin monelta kantilta kuin tätä.

    Livenähän tämä olisi helpompaa, kun saisi äänenpainot ja muun sanattoman viestinnän mukaan. Blogimaailmassa pitää vain toivoa, että pääasia välittyy, ja jättää vastuu lukijalle.

    VastaaPoista
  6. Todella hyvä kirjoitus! Saanko linkittää tämän meidän blogiin?

    VastaaPoista
  7. Olen monet kommentisi muutamasta blogista lukenut ja oikein ihastellut kuinka asiallisesti olet osannut kirjoittaa ilman, että kommenteista kaikuisi vastapuolen väheksyntä millään tasolla. Ja nyt eksyin tänne sinun omaan blogiisi ja pakko nostaa hattua, että sinulla on kyllä asiallisen kirjoittamisen taito hallussa, tästäkään hyvin, hyvin arasta-aiheesta onnistuit kirjoittamaan todella asiallisesti ja ilman sen suurempia tunnepainotuksia.

    - Prinsessa Paskavarvas

    VastaaPoista
  8. Prinsessa Paskavarvas, kiitos kovasti. :) Tässähän ihan punastuu.

    VastaaPoista

Jaa ajatuksesi, sana on vapaa. :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...