16.11.2013

Johanna Sinisalo: Auringon ydin
Aijai. Aijaijai. Johanna Sinisalo ei petä. Luin taannoin Ennen päivänlaskua ei voi yhdessä illassa, ja olin välittömästi koukussa. Auringon ydin jatkaa samalla ilmaisutyylillä, joka on perinteisestä poikkeava, mutta toimiva. Dystopiakuvaus on kylmäävä, mielenkiintoinen, hyrisyttävä ja tietyllä tavalla turvallisen pelottava (eihän meillä tällaista) - kunnes tajuaa, että maailmassa on ihan oikeasti olemassa valtioita, jotka kontrolloivat asukkaitaan Sinisalon Suomen tavoin. Kasvottoman Terveysviraston kielletään-kaikki -agendassa näkyy piikki THL:n viralliseen linjaan, jossa pyritään holhoamaan ymmärtämättömiä kansalaisia sen sijaan, että annettaisi ihmisten päättää asioistaan itse. Sukupuoliroolien ylikorostaminen ja naisen siirtäminen heikommaksi, tyhmemmäksi ja arvottomaksi astiaksi "luonnollisuuteen" vetoamalla toi jostain syystä mieleen erään tietyn puolueen. Mutta se oli varmaankin vain minun tulkintani...
Miinusta siitä, että loppu on hieman lässähdys. Tarina olisi ehkä kaivannut (ansainnut?) pitkäjänteisemmän loppukehittelyn, kun nyt kaari loppui kuin seinään. Tai sitten seinä on mielessäni - olisin nimittäin lukenut tätä mieluusti moninkertaisen sivumäärän.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jaa ajatuksesi, sana on vapaa. :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...