Imetys on jotenkin omituinen juttu. Käytännössä kaikki ovat sitä mieltä, että se on tärkeä ja tukemisen arvoinen juttu, mutta kun pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin, on toinen ääni kellossa. Synnärin imetysohjeet koetaan painostavina, neuvolan kysymykset syyllistävinä, tunnetaan huonommuutta toisiin äiteihin nähden ja pelätään jo valmiiksi maidon loppumista, koska "niinhän kaikilla muillakin kävi". Rinnalle nukuttaminen, tiheän imun kaudet, yösyötöt, isän osallistuminen ja mitä kaikkea - niistä saisi kirjoitettua kymmeniä tekstejä...
*****
Suomessa olisi "yleisesti hyväksyttävää" täysimettää noin 3-4kk, osittaisimetystä voisi jatkaa noin9-10kk ikään asti. Sitten olisi hyvä lopettaa, sillä eihän kukaan normaali äiti imetä yli vuoden ikäistä. Sen ikäinen ei tarvitse äidinmaitoa, sehän muuttuu hyödyttömäksi sokeriliemeksi jo pian puolen vuoden jälkeen. Lisäksi ei ole hyvä opettaa lasta saamaan lohtua rinnoista, sillä lapsen olisi hyvä oppia itsenäiseksi varhain, puhumattakaan äidin omasta vapaudesta. Isäkin jo kaipaa niitä rintoja takaisin.
Monet äidit valittelevat, että Suomessa on vallalla imetysmafia, ja imettämättömiä tai osittaisimettäviä syyllistetään. Jostain kumman syystä imetysluvut on kuitenkin kerrassaan huonot, joten minen ainakaan ymmärrä missä se imetysmafia luuraa - sillä mun korviini termi mafia tarkottaisi sitä, että imetyksen tulisi olla huomattavasti suuremmassa asemassa kuin mitä se nyt on. En vaan voi välttyä ajattelemasta, että imetysmafia-huuteluiden taustalla on epäonnistumisen kokemukset ja huono itsetunto, valitettavasti.
*****
WHO suosittaa imettämistä jatkettavaksi kahden vuoden ikään saakka, mutta se toteutuu vain harvoin. Suomessa taaperoimettäjää katsotaan pitkään ja pahasti, sillä "ison lapsen" imettäminen on kummallista ja epänormaalia. Kommentit suosituksista ja terveyseduista pyyhkäistään sivuun kädellä huitaisten ja tilalle otetaan mitä omituisimpia väitteitä, jotka todellakin voisi ottaa loukkauksena, elleivät ne olisi yleensä niin absurdin typeriä.
On totta, ettei imetyksestä ole yli vuoden ikäiselle radikaalin tärkeää ravitsemuksellista arvoa, mutta toisaalta ei myöskään ole mitään syytä lopettaa sitä. Vauva itse ei ymmärrä syntymäpäivän kaltaisista keinotekoisista rajapyykeistä mitään, eikä se tajua, että tietyllä kellonlyömällä siitä tulee "iso lapsi", joka ei enää tissiä kaipaa.
Minä olen taaperoimettäjä. Kyllä, juuri se omituinen, friikki, itsekäs, epäilyttävä, vastenmielinen ja jopa oksettava äiti, joka imettää yli vuoden ikäistä (tarkemmin sanottuna 1v4kk-ikäistä) lasta, ja tarkoituksena on jatkaa niin kauan kuin lapsi itse haluaa. Olen tyytyväinen, että imetystaipaleeni on sujunut näin pitkään ja että alun hankaluuksista selvittiin voittajina: olen ylpeä siitä, että olen taaperoimettäjä.
Jostain hämärästä, tähän asti selvittämättömästä syystä taaperoimetyksestä ei saisi olla ylpeä - tai sitä ei ainakaan saisi kovin montaa kertaa sanoa. En oikein vieläkään ymmärrä miksi. Onko se joltain pois? Onko taaperoimetys uhka korviketta antavalle vanhemmalle? Pitäisikö olla hiljaa omasta onnistuneesta imetyksestä, koska joku toinen on ehkä epäonnistunut tai kokee imetyksen ahdistavana? Onko takana se vanha ystävämme, suomalaiskansallinen ylpeysviha?
En minä imetä "vain ylpeyden tähden" (mitä ikinä se sitten tarkottaakaan) tai käytä rintaa lohdukkeena, vaan taustalla on paitsi halu noudattaa suosituksia (edes jossain asiassa ;) ), myös terveydelliset ja ravitsemukselliset syyt. Kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei niillä ole mitään merkitystä. Taaperoimetys on epänormaalia, luonnotonta ja omituista, ja sen puolustelu koetaan kehuskeluna ja ylpeilynä. Lisäksi joillain sukulaisilla tuntuu olevan hirveä hätä siitä, että vauva oppisi nukkumaan yönsä syömättä ja olemaan itsenäinen, ja taas - jotta äiti ei olisi sidottu lapseen! (huoh...)
Vaikka eipä sillä, onhan sitä toisaalta hupaisaa seurata, minkälaisia angsteja perheemme ulkopuoliset ihmiset tästä taaperoimetyksestä repivät. Kai se sitten tarkottaa, että elämässä menee hyvin, jos voi moisesta ahdistua ja paheksua.
*****
Muutama linkki taaperoimetyksestä:
Toinen friikki täällä moi :)
VastaaPoistaNäinhän se. Arvaa mikä on ympäristön (poislukien Mammakeitaan samanmieliset) mielipide silloin, kun imettää 2 v 3 kk ikäistä ollessaan 30+ viikoilla raskaana ;)
Itse myös näiden asioiden kanssa ponnistellen. Harmittaa kun imetys on sujunut hyvin, ja se sujuu edelleen hyvin (myös 1v 4kk). Mutta on niin eri käsityksiä siitä miten se loppuu hyvin. Imetys on luonnollinen asia ja eikö se saisi loppuakin luonnollisesti ilman pakotteita. Akukalle: mietin tässä kovasti miten käy minulle kun rupeamme yrittämään toista lasta. Haen ja peilaan tunteitani jatkuvasti. Jos ei nettitukea olisi mitenkähän olisin imettänyt.
VastaaPoistaPoika on nyt 1v7kk, enkä ole miettinyt lopettamista lainkaan. Lapsi vieroittautuu jos on vieroittautuakseen, minä en (näillä näkymin) aio tehdä liikettä suuntaan enkä toiseen, sillä en katso sen olevan minun päätösvallassani.
VastaaPoista