Tilauskääryle

Ystäväni pyysi minua tekemään äidilleen joululahjaksi puikkokääryleen nähtyään kuvat (varsin kehitystarpeisista) tekeleistäni. Toiveena oli maanläheiseen tai mieluiten siniseen värimaailmaan suuntaava, niin pitkiä, pyöröjä, virkkuukoukkuja kuin sukkapuikkojakin nielevä kääryle. 

Kääryle auki.

No, ei tullut sinistä, kun en sitä kangasvarastoni ainokaista sinistä (retroaarretta) tätä varten alkanut silputa. Maanläheinekin sopi, joten Finlaysonin Tapio mennee siihen sarjaan varsin osuvasti. Kangas oli hankittu taannoin neliöliinaa varten, ja sitä on edelleen varsin runsaasti jäljellä. Sisäpuoli on vanhaa puuvillasatiinipussilakanaa. Valitettavasti varastoista ei löytynyt parempaa nauhaa sulkimiksi, mutta toivottavasti punainen ei ole liian suuri tyylirikko.

Taite taitettuna. Surinat ja bambut poseeraa.

Tällä kertaa päätin repäistä ja käyttää nuppineulojen lisäksi ohjetta! Hassu juttu, homma toimi nyt huomattavasti sujuvammin kuin edellisten versioiden kanssa. :D

Kääryle käärittynä.

En sen kummemmin mittaillut puikkojen tarvitsemaa tilaa. Väliköt vaihtelevat vajaasta kahdesta sentistä noin kahdeksaan senttiin, joten kääryleeseen mahtuu varsin erikokoisia puikkoja.

Toivottavasti kääryle on mieleinen. :)

*****

Hieman toimivampi nyt?

Käytin samalla hyödykseni tilaisuuden, kun kerran ompelukone oli valmiina levällään (sehän on sieltä kaapista niin kovin vaikeaa kaivaa esiin...), ja modasin sukkapuikkokääryleeni toimivammaksi. Kääryleen toimintaa hankaloitti paitsi se turhaan poisleikkaamani toinen sidontanauha, myös se, ettei pussissa ollut valmista taitetta lainkaan. Suurin osa sukkapuikoista on 15cm pitkiä, muutamat 20cm, ja jättiläisinä 7mm surinat, jotka ovat huikeat 23cm pitkät. Ommeltu taite pysyy paremmin paikoillaan ja pitää puikot tukevammin kääryleen sisällä.