Terveisiä takapajulasta

Matkustin eilen lapseni kanssa bussilla Helsingin keskustaan. Siinä matkan aikana aloin pikkuhiljaa kiinnittää huomiota takanani istuvien naisten keskusteluun. En ole varma mistä tarina alkoi, mutta kun toinen osapuoli sai vauhtia omaan saarnaansa, myös volyymi kasvoi. En tiedä, kuka häntä oli loukannut tai miten, mutta hän oli kovin tuohtunut niistä homoista ja niiden homojen seksielämästä. Tässä puhetulvassa käytiin läpi Päivi Räsäsen marttyyrin asema, Totuuden polkeminen (kyllä, kapiteeli oli kuultavissa) ja se, miten homous on sairasta.

Too much info - but still it needs to be red

Viime päivinä mediassa on paukutettu aika kovalla volyymilla kaikkia niitä myrkkyjä, mitä voimme elimistöön joko tieten tahtoen tai tahtomattamme saattaa. Suurimpia kohuja ovat aina ne, jotka koskevat lapsia. Lasten vaatteisiin, leluihin ja tarvikkeisiin on saatettu suoltaa uskomattomia määriä erilaisia käsittelyaineita, joiden lopullista merkitystä (haittaa) ei vieläkään tiedetä.

*****

Uusimmassa Tiede-lehdessä oli juttu siitä, että ihmiset ahdistuvat kaikesta siitä tiedosta, mitä saavat. Esim. ilmastonmuutokseen, jätevuoriin ja saasteisiin liittyvät uutisoinnit ja suoranainen syyllistäminen saavat aikaan ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä: joka suunnasta tuleva "tiedostavuus" aiheuttaa information overloadin, jonka tuloksena laitetaan kädet korville ja silmät kiinni, ja kieltäydytään ajattelemasta asiaa enempää. Syntyy kognitiivinen dissonanssi, joka ulkopuolisen silmiin voi vaikuttaa välinpitämättömyydeltä.

Voi kun se olisikin niin helppoa. Olla välittämättä.

Sinun lapsesi eivät ole sinun

Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi

he ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia

He tulevat sinun kauttasi mutta eivät sinusta

ja vaikka he ovat sinun luonasi he eivät kuulu sinulle.

Voit antaa heille rakkautesi mutta et ajatuksiasi

sillä heillä on heidän omat ajatuksensa.

Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa mutta et heidän sielujaan

sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa

jonne sinulla ei ole pääsyä, ei edes uniesi kautta.

Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa

mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista

sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen.

Sinä olet jousi josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet.

kun taivut jousimiehen käden voimasta

taivu riemulla. 

~Kahlil Gibran~

Tuo Kahlil Gibranin Profeetta-teoksen (saatavana englanniksi PDF-kirjana täältä) ehkäpä tunnetuin runo on ikivanha ja klisheinen, mutta se koskettaa silti. Kun sitä jää tosissaan miettimään ymmärtää, kuinka totta se on. Vaikka kuinka haluaisi opettaa lapselle mikä on Oikein, siirtää hänelle omat ideologiat ja ajatukset, se on kuitenkin mahdotonta. Lapsemme eivät ole kloonejamme (ja hyvä niin!), heillä on oma tahto, joka - vaikkakin ajoittain niin perin raivostuttava - on se ainut asia, mikä heidät kantaa myöhemmin eteenpäin.

Mutta miksi se taipuminen on olevinaan niin kovin vaikeaa?

Sexmythbusters

Koululla piti tehdä projektia. No, jos projektin nimi on Innovaatioprojekti ja opiskelijat väkisin sinne survottu huonolla ohjauksella, voinee lopputulosta hieman epäillä.

Tämän ryhmä tuotosta ei tarvitse epäillä, tämä on loistava!